oikeanlainen koira?

Maalaan työkseni koirakuvia, muotokuvia ja muita kuvituksia... tai koirat ovat pääosa.

Maalaaminen on yksi osa-alue työssäni.

Tuotteistan maalaamani koirakuvat ja myyn näitä tuotteitani mm. koiranäyttelyissä ja muilla messuilla.

Koiranäyttelyt (= ”koirien missikisat”), jossa sijoille pääsee koira, jolla on mahdollisimman oikeanlainen ulkomuoto jalostuskriteereiden mukaan ja kyseistä tuomaria miellyttämään.

Näin ollen koiraharrastajat ovat erittäin tietoisia oman rotunsa ulkomuotovaatimuksista.

Näin saan minäkin jatkuvaa opastusta koirieni ulkonäköön liittyvissä asioissa (eli mallistossa olevien koirien). Olen oppinut valtavasti, voisin ehkä ryhtyä jopa ulkomuototuomariksi...no, vitsi.

Mutta asian ytimeen Taide Miloun koirat ovat KOIRIA. Eri rotuisia, erilaisin karva- ja värimuunnoksin, on siellä jopa jokunen sekarotuinenkin joukossa. En hae mallistoni koirille sitä rotujalostuksessa vaadittavaa tietynlaista ulkomuotoa, enkä ole kokenut sitä edes tarpelliseksi, en ole kovin kiinnostunut korvan oikeanlaisesta asennosta tai oikeanlaisesta kuononpituudesta, jokainen koira on oikeanlainen, vaikka ei olekaan suoraan jonkun rotukriteerin mukainen. Ihan kuten me ihmisetkin väärine säärinemme ja kyömyneninemme.

Tietenkin kun maalaan muotokuvaa, koiran on oltava itsensä näköinen  sellaisilla korvilla kuin sillä on ja sillä kuonopituudella jonka se omaa. Sellaisenaan se pääsee myös mahdollisesti Taide Miloun kokoelmaan.

Koirista, joista minulla on ollut kunnia maalata taideteos ja olen myös saanut luvan käyttää maalauksen koiraa mallistossani, mukana on ollut rotunsa parhaita edustajia, jotkut jopa koiranäyttelyn kaikist kauneimpia, muotovalioita tai muuten vaan hyviä yksilöitä, mutta useaakin useampana mallikoirana on ollut ihan perus fuffe, jonka ei ole tarvinnut koskaan lähteä kotoaan pidemmälle, ei ole saanut pokaalin pokaalia tai muutakaan kunniamainintaa, turkkikin saattaa ihan kotikutoinen ja väärät sääretki vielä, silti se koira on ihan yhtä kaunis kuin ne näyttelykoiratkin. Tämä on yritykseni perusfilosofia :

- jokainen koira on oikeanlainen-

 ihan just sellasenaan kun se on.

No, kyllä minullakin on omat ulkomuodolliset ihanteet....jos koiralla on toinen korva pystyssa ja toinen puoliksi lurpallaan, niin onhan hän tosi ihanan persoonallinen tai semmonen oikeen isokorvanen, jolla olis oikeen aasinkorvat. joo, Kyllä mää haluisin semmosen koiran, pitkäkoipisen ja kyömynenäisen, häntä leuhuaa kevyesti ja karvaaki olis sopivasti, mutta ei liikaa.

Mutta koirakiintiöni on täynnä, omat ihanteeni lilluvat onnellisena sohvalla ja karvastaa koko talon.