perjantai 24. tammikuuta 2014

Talvi

Luonto on niin uskomattoman hieno paikka. Olen aina ihan haltioissani kun samoilen pitkin metsiä ja peltoja, monesti ei tarvi pihaa pidemmälle mennä. Riittää pienet asiat, oksa, korsi, puunlatva, lumihiutale, pisara, lehti, kuollut käpy tai vaikka koirankarva. Valon ja varjon leikki, siinä on aihetta tutkimiselle ja haltioitumiselle loppuiäksi.
Kameraa olisi kiva pitää aina mukana, mutta kun ei sitä jaksa kantaa ja just vähän aikaa sitten kävi niinkin, että kamera oli mukana, ilman akkua, ei niinkun järjen häivää. Sen takia puhelinkin on täynnä kuvia "muisto tästä hienosta hetkestä..."
Haaveena olisi saada tallennettua peuroja, pöllöjä, kettuja, haukkoja, kaikkia metsän eläimiä mitä maa päällään kantaa...mutta se vaatis samoilua ilman koiria ja sehän nyt ei tule kuuloonkaan. Niin, ehkä myös parempaa kärsivällisyyttä..
Tässä kuvia yhdestä samoilusta kera koirien


Täällä peuroja on paljon!
Mutta minen pääse niitä tän lähemmäksi.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti